Tämä on M oma paikka "varakodissa"
Muutimme muutama kuukausi sitten alakertaan nukkumaan - koiran kaveriksi. Alakerran huone on todella pieni ja sänky mahtui sinne juuri ja juuri. Joka-aamuiset kuolaiset "herätys-tervehdykset", suupielien pyyhkiminen patjan reunaan, sänkyyn kulkeva roska ja villakoirat huoneen nurkissa... Aluksi jaksoin siivota muutaman päivän välein, mutta nyt riitti. Koira on rakas, mutta sänky on minulle se OMA paikka.
"Varakodissa" oleilu sai miettimään, että ehkä kaikille olisi parempi, kun nukkuisimme vielä vierekkäisissä huoneissa. Viihdyimme kaikki todella hyvin, vaikka varakodin tilat ovat ahtaat.
Eilen muutimme makuuhuoneen takaisin ylös. Samalla toivon, että lasten nukkumaanmeno-rutiinit palaavat takaisin. Meidän vanhempien muuttaminen alas sekoitti ne pahanpäiväisesti ja "yökyläilijöitä" alakerran sohvalla on ollut toivottua useammin. Lisäksi esikoinen, joka ensin iloitsi isommasta huoneestaan, ei enää viihtynytkään siellä lainkaan. Kuopus taas ei enää suostunut nukkumaan yksin omassa huoneessaan. Kyllä se niin vain on, että läheisyys lämmittää <3 Koiralla tosin saattaisi olla toinen mielipide. Aamulla rapuista kuului huomionhakuista ulvahtelua, kun ensimmäiset heräilyn äänet kantautuivat alas asti. Mosse ei suostu kiipeämään rappuja...
Arvatenkin, ainoakaan käsityö ei eilen edennyt.
Pahoittelen surkeita kuvia ja omituisia värejä niissä. Minä "toteutan" itseäni kännykän kameralla, enkä muutenkaan hallitse kuvaamista lainkaan...
Meidän ötökällä on makuuhuoneessamme oma punkka, jossa pyritään yöt nukkumaan. Toki pieni huomionhakuinen hauva aamuyöllä tuppaa sänkyyn tunkemaan - tosin on niin pikkuinen, joten mikäli jalkopäähän asettuu niin ei välttämättä edes huomaa pientä tunkeilijaa. Jos taas länttää itsensä nukkumaan meidän väliin ja omii oman tilansa tyynyltä, koira kyllä tuupitaan alas sängystä. Me emme pentuaikana tehneet sängystä ns. ehdottoman kiellettyä paikkaa, mutta eipä tuo nyt niin paljoa tilaa vie... Toisaalta sitten kun on isompia koiruleita ja useampia sekä myös ihmislapsia muuttuu nuo nukkumisjärjestelytkin.
VastaaPoistaMosse ei osaa tai uskalla kulkea vintinrappujamme. Portaat on tuollaisen 90-luvun puiset avoportaat ja se kai tekee niistä niin epämiellyttävät. Siksi Mosse on pennusta asti tottunut nukkumaan yksin alhaalla. Eikä ole siis onneksi tottunut tulemaan sänkyyn. Veisi kuitenkin yhden aikuisen kokoisen paikan! Ei Mosse alhaalla nukkuessa yöllä juurikaan häirinnyt, mutta tuo aamuPUSU!! "Heiiiii, oletko jo heränny?" SLURPS! Ja kun ei tuo kita ja kuolan määrä ole aivan pieni, niin.... yyyyyh. Lapset on jo niin isoja, että eivät ihan kainaloon tule kuin satunnaisesti köllimään. Mulla menee niskat nykyään ihan juntturaan, jos on nukkuminen kovin ahdasta =)
VastaaPoistaJoo avoportaat ei kyllä koirien kannalta ole se paras ratkaisu (riippuen tietysti mihin ovat tottuneet). Meillä on umpiportaat tän hetkisessä vuokrakämpässä, vanhemmillani on myös umpinaiset portaat ja meillekin uuteen kotiin on ehdottomasti umpiportaat tulossa.
VastaaPoista