Joskus iltaisin... Tai oikeastaan niinä iltoina, kun päivä on kulunut töiden puitteissa iltaan asti, tekisi mieli jättää kaikki muu ja hautautua sohvannurkkaan käsityön kanssa.
 |
| Päästävedettävä odottaa tyynykasaa ja uutta käyttöä "nojatuolina" |
|
Tai ehkä vielä jopa johonkin "omaan paikkaan", nojatuoliin tai sohvalle omaan yksinäisyyteen, jossa ei ole huitovia käsiä ja heiluvia jalkoja ympärillä. Juoda kahvia niin, että silmätkin pyörii päässä - eikä väsytä yhtään! Ja kutoa tai virkata tai mitä nyt ikinä olikin tekemässä... koko yö aamuun asti.
 |
| Pannunalusia valmistui joskus sarjatuotantona telkkaria katsoessa |
|
|
Tänään taidan kuitenkin olla "kiltti" ja lähteä nukkumaan. Hieman jää mieltä kaihertamaan kyllä... Tänään ehtinyt yhden puikon pätkän neuloa sukkaa!
Mä niin tiedän tuon tunteen. Odottaa sitä hetkeä, kun huusholli on hiljainen ja voi rauhassa neuloa hetken. Tosin se "ihanpikkuhetki" tuppaa aina venumaan ja isäntä pauhaa, että mitä sä taas siellä kuhnaat, kun nukkua pitäis. Nykyään kyllä tuppaa olemaan silmät niin ristissä, että on viisaampaa painua pehkuihin samaan aikaan muun perheen kanssa ja luoda sukankutimeen vain kaihoisia katseita. ;)
VastaaPoista