keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Maatiaisämmän ikäkriisi

Maatiaisämmälle iski ikäkriisi.
Ja kiltteyskriisi.
Ja niinpä kapinoin mukamas urakalla. Tein jotain spontaania, järjetöntä, rohkeaakin ja täysin "Älä tee näin"-kirjan ohjeiden mukaan.... 

Nimittäin 13.5.2014 otin hevoskärryn auton perään, ensimmäistä kertaa elämässäni. Ja lähdin ajamaan kohti pohjanmaata. Olin vastoin kaikkia kehoituksia, ihastunut ilmoitukseen. 

Kokematon hevoskaupoissa. Melko tietämätön hevosen omistamisesta. Vain tunneilla muutaman vuoden ratsastanut. En kertonut juuri kenellekään. Parin ystävän tuki ja rohkaisu mielessä... useamman kauhistuneet reaktiot myös ajatuksissa.
Mukaani lähti ystävä, jonka entisen koulukaverin luona saimme yösijan. Olen siitä suuresti kiitollinen! Illalla ajoimme 5 tuntia putkeen. Kaaduimme sänkyyn yhdeltä yöllä ja aamulla jatkoimme ajomatkaa vielä noin tunnin...
Myyjä oli mukava nuori nainen ja hänestä tuli heti hyvä "fiilis". Sen enempiä ihmettelemättä - talutimme traileriin "Kaikessa toimivan lämminveritamma Sepon" :D

Selma ja siskoni suomenhevostamma Alma. Päivä jälkeen ensitapaamisen <3
"Miksi sä laitoit nää hapsut mun silmille!!!?"
Kesäpömppis...
"Poni-selfie"?
Alma, rapsuttelukaveri
Tupu, leikkikaveri




Selma on ranskalaisamerikkalainen lämminverinen. Vasta 5 vuotias. Ajonalkeilla aloittanut, ei koskaan startannut ja puskaratsunakin toiminut. Melkein ponikokoinen (epävirallinen mittaus, säkä 147 - 148cm). "Ei yhtään lämppärin näköinen" -kommentteja saanut. Meidän poniini <3 ja kakara.

Selma ja omistajat. Minä ja tyttäreni Fanny. Taluutus ja temppuharjoituksissa
Sittemmin on Sepolle tullut nimenmuutos. Seppo on nyt Selma. Kahteen kuukauteen on mahtunut monenlaisia tunteita. Mutta yksi on varmaa. Selma on ja pysyy <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita =)