Vastoin odotuksiani, taisteluni on ollut olematon.
Meillä kaikki syövät kiltisti kotona leivottua leipää ja tilatankista noudettu maito ei enää kirvoita keltään valituksia =)
Odotin vastarintaa.
Nyt olen sitten vain miettinyt, että mitä jos teenkin perheelleni pahaa? Kun emme valtaväestön tavoin juo rasvatonta maitoa, pelkää eläinrasvoja muutenkaan jne... Omat kolesterolini ovan olleet koholla jo joskus vuosia sitten. Mutta mikäli Antti Heikkilää on uskominen, ei moisia arvoja kannata edes ajatella.
 |
| Mikset laita hiivaa? Moni on tätä kysynyt... miksi laittaisin, kun taikina vyöryy muutenkin kulhosta pois? Tai pitkin pöytää, jos hetkeksi joutuu jättämään leivonnan kesken =D |
Ruokamuutos on tapahtunut hiljalleen kevään aikana. Kuitenkin, olemme olleet koko talven terveinä - koko perhe. Ei flunssaa, ei sitä vatsatautia joka riehui jokapuolella. Hienoa, mutta myös outoa.
Suurin huolenaiheeni on kuitenkin sokeri - olemme varsinaisia sokerihiiriä koko porukka. Makeisia pitäisi alkaa tehdä itse sekä kehittää kotimaisen hunajan käyttöä makeuttamisessa. Pullat ja kakut saavat vain pahaa oloa aikaan eli niitä ei meillä kulu.
Kasvimaata pitäisi ensi kesäksi laittaa kunnolla. Niin, että saamme kellarin pullolleen syötävää talven varalle. Asteittainen omavaraisuuden/lähiruoan lisääntyminen on kiva asia. Mitä vähemmän kauppaan on asiaa - sitä iloisempi olen. Hihhuli?
Enpä tiedä tai jos olet hihhuli, niin itsekin olen kovaa vauhtia sellaiseksi muuttumassa - tavoitteena nimittäin juurikin saada itse tuotettua mahdollisimman paljon kaikkea sitä, mitä suuhun menee :)
VastaaPoistaHaaveilen tässä jo kanalan rakentamisesta, vaikkakin sukupolvenvaihdos toteutuu vasta vuoden vaihteessa. Ajattelin kuitenkin, että kesällä niiden hoito menisi niin jouhevasti, kun kuitenkin tilalla vietetään raksalla liki koko kesä päivin ja öin...
Sitten on vain se ongelma, että kuka syksyllä kanojani hoitelee, kun joudun vielä koulussa muutaman kuukauden jumittamaan.. Lienee syytä kysellä anopilta hienovaraisesti, että mahtanisiko hän voida kanojen perään katsella, silloin kun en itse pääse paikalle.. Kanalan paikkaakin hieman eilen suunnittelin ja aika liki navettaa sitä ajattelin, joten helppohan se olisi anopinkin lypsyn jälkeen käydä kanat ruokkimassa ja vesi vaihtamassa..
Pitänee jostain hankkia tietoa kanalan rakentamisesta, lähinnä mietityttää, että miten kannattaa eristää, jottei tirpat talvella palele :)
Mun muutama kaveri on ottaneet maatiaiskanoja ja ne ei kai ole niin kovin vaativia kuin nämä valkoiset munituskanat ovat. Mun haave joskus oli, että muutama kana ja lehmäkin jonnekin lypsettäväksi.
PoistaMutta elämä on sen verran hektistä, että ei se oikein onnistu. Lisäksi on niin kovin vieraita kanat ja naudat, että kokemattomana ei arvaa ryhtyä.
Omavaraisia siis ollaan vain possunlihan suhteen tällä hetkellä, mutta muuten pyrin keskittämään ostoksia lähialueelle; jauhot tulevat sieltä mistä maitokin haetaan, kanat tilataan pieneltä firmalta lähikunnasta jne.
Olen koulutukseltani hortonomi - nyt siis pitäisi herätellä sisäinen puutarhuri ja laittaa se unelmien kasvimaa =D Tällä kertaa on isäntäkin innostunut eli ehkäpä sen jopa aikaan saamme, kun on tuo koneenkäyttäjä mukana hommissa. Ja mahdollisuuksien mukaan ilman kemiallisia lannotteita yms.
Luomutuotanto olisi munkin haaveissa, tavoitteena olisi koko tila saada luomuksi. Se ja kaikki muutkin suuremmat laajennus suunnitelmat ottavat kuitenkin aikaa ja todennäköisesti reilusti, sillä ensimmäisenä pitäisi lisätä maan määrää ja sitä maata ei tietystikään kovin usein edes tule myyntiin - saati sitten että oltaisiin ainoat siitä kiinnostuneet! :)
VastaaPoista